“Joskus hetken hetken tärkeyden tajuaa vasta,
kun siitä tulee muisto”

KaroLiina_K._äitilapsi-8.jpg
 
 

KUVAUKSET VOIVAT LÄHTEÄ AJATUKSESTA TALLETTAA JOKIN
ELÄMÄN MERKITYKSELLINEN AJANJAKSO
 

Raskaus on maailman kauneimpia poikkeustiloja, jolloin äidin vartalo tekee rakennustyön, jonka tuloksena on toinen ihminen. Ei ole mitään sen luonnollisempaa ja samalla ihmeellisempää asiaa, kuin että lapsesi kasvaa sisälläsi elinkelpoiseksi omaksi yksilökseen. Sinä olet hänen pesänsä ja rakennusaineensa hetken aikaa. Raskauskuvaukset tallentavat sen, kuinka kauniita olitte yhdessä.

Ihmiselämän ensimmäinen vuosi on raskauden jälkeen elämän kiihkeintä kasvun aikaa. On käsittämätöntä, että ihmisolento voi kasvaa niin paljon niin lyhyessä ajassa! Sinusta tullut unelias nyytti, seisoo vuoden päästä jo pystypäin, kommunikoi ja osallistuu, liikkuu! Muutoksen vauhti on ensimmäisen elinvuoden aikana niin silmitöntä, että samaan aikaan kun yrität sisäistää omaa muutostasi äidiksi (tai nyt useamman lapsen äidiksi! ), kohisee vauvasi kehitys niin, ettet pysty käsittämään muutoksen nopeutta ja vauvuuden katoavaisuutta! Aiemman tavan mukaisesti valokuvaajalla käytiin yksivuotis-kuvassa mutta niin paljon pienuutta on ohitettu jo tuolloin! Onneksi nykyään otetaan useammin kuvat vastasyntyneestä, johon voi liittää kehitysvaihekuvauksen (esim. vastasyntyneen-, istuvan- ja seisovan vauvan kuvaukset) muutaman kerran tuon ensimmäisen ihanan ja hurjan vuoden aikana! 

“Lapsuus on vuodenajoista kaunein” – ajanjakso, joka muovaa meitä ihmisenä enemmän kuin mikään muu. Lapsi elää tässä ja silti omassa maailmassaan, hänen tavassaan käsittää asiat on jotain ihmeellisen liikuttavaa. Kun tuo aika on ohitettu, on siirrytty arkisempaan maailmaan. Koulun alkamisen aikoihin lapsi ymmärtää jo niin paljon realiteetteja, että alatte pikkuhiljaa siirtyä kohti samaa tietoisuutta. Lapsikuvauksessa pyrin tarkkailemalla tavoittamaan hänet omana itsenään, omassa tilassaan, kokonaisena arvokkaana ihmisenä, ilman sidonnaisuuksia aikuisten maailmaan.

Pikkulapsi-aika on ajanjakson käsite, jonka intensiivisyys peittoaa alleen kaikki muut elämänvaiheet. Elämä on täynnä kaikkea, niin että pysähtyminen sen äärelle on vaikeaa. Mutta te toteutitte perheen, itsenne jatkumon ja olette saaneet kokea monille aikuiselämän suurimman täyttymyksen. Eikä mikään muu tule antamaan teille suurempaa sisältöä elämään, kuin kokea lastenne seura ja ehdoton rakkaus. Perhekuvaus (yhden tai kahden vanhemman kanssa) noiden vuosien aikana, kun lapset vielä ovat lapsia, on muisto teistä tiiviinä yksikkönä - kuva, jonka merkitys saattaa joskus olla korvaamaton. 

 

 

 

KUVAUKSEN LÄHTÖKOHTANA VOI OLLA MYÖS
IHMISTENVÄLISET SUHTEET

Lapsivuodeaika on ensimmäinen ja kiintein suhde, mitä ihmisellä voi toiseen ihmiseen olla. Syntyvä lapsi on sinun osasi, sinusta kasvava oksa, jonka irtautuminen ja hoivaaminen on luonnollisinta, mitä kahden ihmisen välille voi kuvitella. Oman lapsen ruokkiminen sinun vartalollasi on elämän herkimpiä hetkiä. Imetyskuvaukset onkin helppo toteuttaa vastasyntyneen kuvausten yhteydessä. Mutta imetys voi olla myös haasteellista, jolloin suhteen luominen vauvaan saattaa olla vaikeampaa. Mutta rakkautesi pieneen lapseesi on olemassa ja näkyy myös muissa hetkissä. Nämä kuvat voivat auttaa katsomaan ja näkemään ulkopuolelta rakkautenne, ja ovat muistona teidän yhteisen elämänne alusta.

Taapero- ja pikkulapsiaikana olet yhä lapsesi elämän kirkkain valo. Hän kaipaa sinua joka hetki kun olet hänen näkyvistään poissa, tarvitsee sinua enemmän kuin ketään koskaan, haastaa sinua kysymyksillään turhautumisen partaalle, valvottaa pääsi sumeaksi, raivostuttaa joskus silmittömyyteen saakka mutta myös rakastaa suurimmin kuin kukaan koskaan tulee rakastamaan. Ja sinä elät tuota tunnetta nämä vuodet, päivin öin, välillä huomaamattasi ja välillä tuohon tunteeseen pakahtuen. Kosketuspinta lapseen muuttuu hänen kasvaessaan mutta äiti-lapsikuvauksissa otetaan talteen teidän välisenne yhteys, joka lapsen vielä pienenä ollessa on vahvasti näkyvissä. 

Sisaruskuvaukset on myös dokumentaarisen- ja ohjatun kuvauksen välimuotona tapa saada talletettua yksi elämän todennäköisesti pisimmän ihmissuhteen alku. Siskot ja veljet elävät samaa arkea, kokevat keskenään saman lapsuudenkodin, arjen ja vanhemmat. Nämä lapsuuden peruskokemukset muodostuvat heidän elämänsä yhteiseksi kivijalaksi koko loppuelämänsä ajaksi. Tämä yhteisyys on heidän suhteensa liima. Sisarusten välisiin suhteisiin kuvauksessa keskittyminen tuottaa arvokkaita muistoja siitä, mistä he yhdessä elämään ponnistivat.

Yhtä tiivis voi olla myös lapsen suhde läheiseen lapsuudenystävään ja jopa eläimeen. Rakkaan suhteen tallentaminen kuvaksi, voi olla mittaamattoman arvokas kuva elämässä myöhemmin, kun elämä kuljettaa erilleen. Vähän parempi kaverikuva, missä heidän välisensä kemia nostetaan pääosaan, on lasta ja hänen omia suhteitaan ja tunteitaan arvostava lahja hänelle.   

Ihmissuhdekuvauksista ihanin on perhekuvaus, jossa vanhemmat ja lapset ovat hetken läsnä toisilleen. Ei niin, että heidän päämääränsä on näyttää hyvältä vaan niin, että he näyttävät rakkautensa. Autan teitä kohti ajatusta ja tunnetta, että hyvä olo toistenne seurassa paistaa kuvistanne. Te olette perhe, palapelin osia, joilla on rakkauden kautta toisiinne voimaa enemmän kuin kenelläkään muulla. 


Kaikki näistä kuvauksista voi toteuttaa missä vain. Tulen luoksenne ja löydän jokaisesta kodista kohdan, missä saamme koskettavia kuvia keskittyen vain teihin. Tiiviissä suhteessa kodin intiimi ympäristö on helpoin mutta vuodenajan salliessa ulkokuvaukset ovat usein visuaalisesti kuvaa rikastuttavia. Voimme yhdessä miettiä, mikä paikka auttaa teidän kuvianne onnistumaan itsellenne läheisimmin.   



Pyrkimykseni on luoda teidän elämänne kauneimmasta asiasta muistoja teille ja läheisillenne.



"Omat kuvamme onnistuivat yli odotusten!
Kuvattavana oleminen oli jännityksestä huolimatta helppoa. "
— Ulla
KaroLiina_K._aitilapsi-12.jpg